Satuin eräänä päivänä torille, kun Novitan tilkkurekka oli soellä. Muistin sen olevan tulossa, mutta erehdyin päivästä, joten oli kiva, että osuin paikalle.

Sisällä vallitsi suuri tungos ja innostunut meteli, kun naiset parveilivat lankojen ja virkkauspöytien ympärillä. Rekan etupäähän oli aseteltu esille isoäidin neliöistä tehtyjä peittoja ja muita tavaroita. Sinne peittojen juurelle olisi ollut kiva jäädä asumaan.

En ostanut mitään, sillä en ole ollenkaan innostunut nyt tarjolla olevista lankojen väreistä. Kukkaketo Päivänkakkaraa varmaan tulee ostettua joskus, vaikka se onkin liian keltaisen sävyistä. Linnut-sarjan papukaijaan olin pettynyt: kotimaisistakin linnuista saisi vaikka mitä värejä! Myöskin huovuttuvan Puron sävyt jäivät jälkeen viimevuotisista.

Neliöitä kuitenkin aloin taas virkata. Niitähän tein viime vuonna suuret määrät nuorisotyön hyväntekeväisyyspeittoihin Koulu Kongoon -projektin puitteissa. Projekti jatkuu edelleen ja neliöitä varmaan tulee tehtyä silloin tällöin edelleen. Nyt keksimme myös uuden peittoprojektin, jonka yksityiskohdista kerron ehkä myöhemmin lisää. Piti heti kokeilla siihen tarvittavan isomman palan virkkaamista.

Alempi neliö on sekalaisista langanlopuista, mutta ylemmässä on Kukkaketo Syreeniä. Lapun päällä on virkattu kukka, jollaisia sain tädiltäni. Ehkä kiinnitän kukat tällaisiin lappuihin ja ne päätyvät peittoihin.