Olen niin hirmuisen iloinen pienestäkin, jota onnistun tekemään. Olen vähitellen alkanut ymmärtää niitä neulomisen tosiasioita, jotka kai ovat kaikille vähänkään neuloneille tuttuja. Esimerkiksi sen, että neulominen sujuu ja on kivaa, kun on juuri oikeanlaiset puikot ja sellainen lanka, josta tykkää! Sama pätee virkkaamiseen. Vasta aikuisena olen päässyt sitä kokemaan. Alla on kuva Puro-langoista, joihin rakastuin ja joita nyt olen penkonut epätoivoisesti alennusmyynneistä. Huopuminen on kivaa, mutta lanka on sellaisenaankin aivan ihanaa hypisteltäväksi ja katseltavaksi :)  Kun neulon sitä, se luistaa puikoilla hyvin ja jotenkin se myös peittää neulomisjälkeni epätasaisuuden.

Neulon Puroa tällä hetkellä puikoilla nro 6. Seitsemään Veljekseen sopiva koko on 3,5 ja Nalleen 3. Käsialani on hirveän löysää, joten näillä ohuehkoillakin puikoilla jään kauas lankojen suositellusta neuletiheydestä! Käytän sellaisia harmaapintaisia puikkoja, joita kaupassa paljon myydään (materiaaleista en ole ottanut selvää). Minulla on myös metallinvärisiä puikkoja, mutta ne ovat minulle liian liukkaita: silmät putoilevat. Bambupuikkojakin testasin, kun löysin sellaiset kirpputorilta, mutta niistä en pitänyt. Haluan, että lanka juoksee eteenpäin helposti eikä takerru kiinni, kuten bambuisilla puikoilla kävi.

Mutta ah, nuo Purot! Eivätkö ne olekin ihania?